Miten pelastamme Suomen ICT-alan?

9.2.2016 / Lea

16-vuotias opiskelija Jani Rintamäki näkee esimerkiksi terveysteknologiassa hyviä mahdollisuuksia Suomen ICT-alan vauhdittajaksi.

ICT-ala on ollut hyvin suosittu Suomessa ja lähes kaikkialla maailmassa tunnetaan Nokian kaiken kestävät puhelimet. Valitettavasti ne ajat ovat jo ohi ja nyt tarvitsemme jotain uutta, jolla nostaa Suomen ICT-ala nousuun. Omasta mielestänihän ala kyllä hoitaisi ajan kanssa itsensä eikä Suomen ICT-ala oikein ole minkäänlaisessa vaarassa. Mitään vakavampia toimenpiteitä ei sen eteen siis tarvitsisi tehdä, mutta joitakin pikkuseikkoja kyllä.

Jos ajattelemme ICT-alaa, niin insinöörejä koulutetaan liikaa siihen nähden, miten paljon työpaikkoja on. Tästä johtuu se, että niin moni on työtön. Asiaan vaikuttaa myös se, että työpaikkoja on siirtynyt niin paljon Kiinaan ja muihin maihin. Asian voisi korjata esimerkiksi niin, että tehtäisiin yritysten perustaminen helpommaksi ja alennettaisiin työnantajien maksamia veroja.

Meillä on myös peliteollisuus, joka on oikein hyvässä kunnossa. Meillä on monia yhtiöitä kuten Rovio, Supercell ja Remedy, jotka kasvavat aina vain suositummiksi yhtiöiksi maailmalla. Varsinkin Rovion Angry Birds on varmasti monissa maissa erityisesti lasten keskuudessa suosittu tai Supercellin Clash of Clans, jonka liikevaihto on jo satoja miljoonia euroja.

Toisaalta joidenkin peliyritysten aika on mennyt, kuten Habbo Hotel -pelistään tuttu Sulake Oy. Peliteollisuuden kasvu Suomessa yleensäkin olisi yksi asia, minkä takia Suomen ICT-alalla ei ole hätää. Kaiken lisäksi keneltä tahansa onnistuu esim. pelin julkaiseminen vaikka Applen kauppaan, mikä auttaisi alaa vielä enemmän.

"Osaamista ja koulutusta Suomesta kyllä löytyy, mutta se tarvitsisi vain käyttää jotenkin hyödyksi."

stethoscope-840125_960_720 Terveysteknologiaan Suomen erityisesti tulisi panostaa, koska kun väestö vanhenee ja kaivataan paljon sosiaalialan työntekijöitä, olisi kaikenlaisten teknisten apuvälineiden kehittäminen hyvin kannattavaa. Asiaa voisi auttaa esimerkiksi se, että alakouluista alkaen voisi opettaa tietotekniikkaa, koodaamisen alkeita ja tämän kaltaisia asioita, joilla voitaisiin yrittää saada kiinnostusta heräämään. Voitaisiin myös siirtää koulutuspaikkoja näistä perinteisistä tietotekniikan insinööreistä enemmän pelialan ja muun teknologian suuntaan, kuten vaikka terveysteknologian.

Suomi keskittyy myös hyvin vähän erääseen tärkeään asiaan, nimittäin idän markkinoihin, jotka voisivat olla hyvinkin vaikuttavat ja jonne yritykset voisivat yrittää tehdä enemmän ohjelmistoja ja laitteita, kuten Kiinan ja Intian markkinoille.

Osaamista ja koulutusta Suomesta kyllä löytyy, mutta se tarvitsisi vain käyttää jotenkin hyödyksi. Matkapuhelimet olivat aikoinaan se kuumin asia, joka teki Suomesta niin suositun. Tekniikka kehittyy koko ajan ja sitä voisi hyödyntää; esimerkiksi jo nyt kaavailtu esineiden internet (IoT, Internet of Things) voisi nostaa Suomen ICT-alaa korkeammalle, jos sitä ruvettaisiin kehittämään aktiivisesti.

Toisaalta riskinä saattaa olla, että se voisi epäonnistua, jos esimerkiksi kuluttajat eivät olisi kiinnostuneita. Tosin positiivisesti ajateltuna, jos tekniikasta ei tulisi liian kallis kuluttajille, se voisi olla jättimenestys ja voisi lyödä itsensä läpi vaikka idän markkinoilla, mikä olisi todella hyvä asia.

***

Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky (nyk MiitIT ry) järjesti syksyllä 2014 kirjoituskilpailun, jossa etsittiin ratkaisuja Suomen ICT-alan pelastamiseksi. "Monet osallistujien ehdotuksista voisi ottaa suoraan seuraavaan hallitusohjelmaan", toteaa Hetkyn puheenjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja. "Alan ammattilaisia kannattaakin kuunnella herkällä korvalla myös poliittisissa piireissä."

Artikkelin kirjoittanut Jani Rintamäki voitti 3. palkinnon kilpailussamme.

 

Jani Rintamäki

Jaa sosiaalisessa mediassa

Facebooktwitterlinkedin